Vaalityö ja kaksinaismoraali
Kyllä minä mieleni pahoitin! Nyt on pakko lainata mielensä pahoittajaa. Käymme eduskuntavaaleja kiihtyvällä kampanjoinnilla turuilla ja toreilla. Tapaamme satoja ihmisiä ja meitä ehdokkaita on ympäri suomea yli 2000. Ehdokkaat yli puoluerajojen kampanjoivat kotimaisen työn puolesta, mutta millä eväillä.
On suorastaan kaksinaismoraalista tehdä kampanjaa Virossa painetuilla esitteillä, saksalaisella suklaalla ja kaiken maailman rihkamalla joka on tehty halpatuontimaissa pahimmillaan lapsityövoimalla ja työntekijän terveyden kustannuksilla. Ehdokas siis puhuu toista ja toimii toisin. Miettikääpä siis miten ehdokkaanne markkinoi itseään kun hänet tapaatte.
Tosiasia on se, että Suomi saadaan nousuun yksinkertaisesti kotimaista työtä lisäämällä. Tuetaan alkutuotantoa, investoidaan teollisuuteen, tehdään palvelut kotimaassa kotimaisilla yrityksillä ja elvytetään vienti innovaatioilla. Ei hyväksytä harmaata taloutta, alipalkkausta ja 0-sopimuksia. Vaaditaan muutosta.
Tehdään yhdessä päätös kotimaisen kulutuksen kasvusta. Tehdään vasemmiston vaatima veromalli, investoidaan kotimaiseen teollisuuteen sekä kotimaisiin palvelujen tuottajiin ja pidetään koulutus laadukkaana. Käytetään aina raaka-ainetta joka on kotimaista tuotantoa kun se on mahdollista. Maksetaan työehtosopimusten mukaista palkkaa ja luodaan kokoaikaisia työsuhteita, ei 0-sopimuksia. Taataan tasa-arvoinen vanhuus ja huolehditaan niistä, jotka tarvitsevat eritystukea arkeen.
Minun kampanjoinnissa teen hankinnat niin, että työ on aina kotimaista, mainokset painetaan Suomessa, makeiset ja leivonnaiset ovat kotimaisia, täällä hyvin työehdoin tehtyjä. Minä edustan kotimaisen alkutuotannon, työn ja sen tekijää. Omilla valinnoillamme voimme tehdä aidosti hyvää vaalityötä. Minä teen aidosti kampanjaa kotimaisen työn puolesta myös vaalien jälkeenkin.