Suomalaista ruokaa kiitos!
Suomalaista ruokaa arvostetaan ja se on kuluttajien mielestä puhdasta. Näinhän se onkin. Suomalainen ruoka on maailmallakin tunnettua juuri puhtaudestaan. Sitä mietin että liittyykö arvostus vain oman maan raaka-aineista valmistettuun ruokaan tai ruokaperinteeseemme? Vai tarkoitetaanko myös tuontiraaka-aineista Suomessa valmistettua ruokaa? Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on 82 prosenttia. Esimerkiksi me leipurit emme saa myllyltä kaikkea jauhoa kotimaisena koko vuotta, koska osa tuottajan viljasta on kasvatettu rehukäyttöön, ei ihmisravinnoksi. Siis vain pienyrittäjä leipuri voi leipoa ruisleivän sinulle kotimaisesta rukiista läpi vuoden, jos on tuottajan kanssa oma sopimus toimituksesta.
Onko suomalainen ruoka vain Suomessa tuotetuista raaka-aineista valmistettua ruokaa? Vai tarkoittaako se myös tuontiraaka-aineista Suomessa valmistettua ruokaa? Ovatko pizza ja kebab suomalaista ruokaa, kun ne valmistetaan suomalaisista raaka-aineista? Vai ovatko vain perinteiset ruokalajit suomalaista ruokaa? Esimerkiksi karjalanpiirakka tunnustetaan suomalaiseksi ruoaksi, vaikka sen usein sisältämä riisi ei ole alkuperältään suomalaista. Kotimaisista raaka-aineista Suomessa valmistettu ja myyty hampurilainen on suomalaista ruokaa, vaikka hampurilainen alun perin onkin kehittynyt Yhdysvalloissa pohjoissaksalaisen ruokakulttuurin pohjalta.
Kaksi kolmasosaa suomalaiskuluttajista haluaa syödä kotimaista ruokaa ja tarkistaa ruuan alkuperän. Seurantatutkimuksen tulosten perusteella kotimaisuuden arvostus on viime vuosina ollut jopa hienoisessa nousussa. Eviran pääjohtaja Matti Aho kertoo eräässä haastattelussa viime vuonna, että kuluttajien luottamus on nykyään keskeinen osa elintarviketurvallisuutta. Se ansaitaan siten, että valmistajat kertovat tuotteistaan paikkansapitävää tietoa, joka myös voidaan osoittaa todeksi. Aho arvioi, että Suomessa lyhyet tuotantoketjut vahvistavat kuluttajien luottamusta kotimaiseen ruokaan. Hän muistuttaa että, kuluttajalle voidaan kertoa, mistä raaka-aineet ovat peräisin ja jopa miten ne on tuotettu. Elintarvikevalmistajat tietävät, mitä ostavat ja myyvät, ja tarvittaessa myös takaisinvedot ovat helposti hoidettavissa. Tästä kaikki muistavat varmaan hienosti hoidetun hevosenlihaskandaalin viime vuodelta. Isot ruokatalomme oppivat tästä, ettei kotimaista kuluttajaa kannata huijata sekä sen, ettei eurooppalaisiinkaan raaka-aine toimittajiin voi sokeasti luottaa. Kotimaisiin voi.
Puhun paljon myös lähiruoasta: miten se eroaa suomalaisesta ruoasta vai eroaako lainkaan? Lähiruoalle ei ole vakiintunut yleisesti hyväksyttyä ja yksiselitteistä määritelmää, mutta se määritellään näin EU:ssa: ”Lähiruoka on ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria.” Tämän määritelmän perustella lähiruoka on selvästi suomalaista ruokaa – mutta suomalainen ruoka ei välttämättä ole lähiruokaa. Minun mielestäni lähiruoka on lähellä tuotetuista raaka-aineista valmistettua kotimaista ruokaa. Laajemmin ajattelemani määritelmä olisikin lähiruualle kaikki kotimaassa kotimaisella työllä ja niillä kotimaisilla raaka-aineilla, joita on mahdollista tuottaa Suomessa. Toivoisinkin meidän kaikkien lisäävän kotimaisen ruuan kulutusta. Noin joka kymmenes työikäinen suomalainen saa elantonsa suoraan tai välillisesti ruuasta. Jos meistä kaikki käyttäisi yhden lisä euron kuukaudessa Suomessa valmistettuihin ruokiin ja juomiin, syntyisi Suomeen vuodeksi noin 1 500 uutta työpaikkaa.