Pirkanmaan Vasemmiston ay-tapaaminen
Työssä jaksamisen haasteet- Se oli aiheeni tänään ay-tapaamisessa.
Hyvät ystävät ja toverit,
Työssä jaksamisen ongelmien taustalla on erityisesti liian vähäinen henkilöstömäärä, epävarmuus työstä ja toimeentulosta sekä jatkuvat ja nopeat muutokset työpaikoilla. Jaksaminen liittyy myös työolosuhteiden peruskysymyksiin. Esimerkiksi työperäiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet vaikuttavat työssä jaksamiseen ja jatkamiseen. Vaikka nykyisessä eläkeratkaisussa on monia hyviä tasapuolisen eläkekertymän mukaisia muutoksia, ei leipurin näkökulmasta eläkkeelle jäänti-ikä terveenä ole realistinen. Työssä jaksamisen haaste on kova ikääntyvillä raskasta teollista työtä tekevillä, esimerkiksi siis meillä elintarviketyöläisillä, emmekä ole ainoita.
Jaksamisen edistäminen on tärkeää inhimillisistä syistä sekä perheiden hyvinvoinnin ja työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvien riskien ehkäisemisen vuoksi. Työelämä edellyttää entistä osaavampaa ja entistä kauemmin työssä pysyvää työvoimaa. Hyvä työ ja työympäristö luo perustaa myös työmotivaatiolle ja sitä kautta parantaa työn tuloksellisuutta. Tämän päivän haasteena ovat lisääntyvä työttömyys ja epätyypilliset työsuhteet, jotka aiheuttavat epävarmuutta toimeentulosta ja työn pysyvyydestä. Varsinkin epäsäännölliset työsuhteet kuten 0-sopimukset aiheuttavat sen, etteivät työntekijät osaa sitoutua työpaikkaan, tämä taas aiheuttaa koko työyhteisön jaksamiselle haasteen työn suorittamiseen.
Toistuvat yt-neuvottelut ja sitä kautta työn väheneminen aiheuttaa sekä epävarmuutta että työyhteisön yhteistoiminnan heikkenemisen. Epävarmuus oman työn jatkumisesta aiheuttaa nokkimista, kyttäämistä, mustamaalaamista yms. ja koko työyhteisö alkaa voimaan pahoin. Koulutuksiin ei panosteta eikä positiivista kehitystä nähdä vaihtoehtona. Työajoilla on selvä yhteys työssä jaksamiseen. Jos työn kierto ja lepoajat ovat unohtuneet säästöjä haettaessa, ei työssä jaksamista tapahdu.
Hyvät ystävät,
SAK:n työolobarometri 2014 on hyvä läpileikkaus SAK: laisten palkansaajien kokemuksista ja näkemyksistä liittyen työhön ja työssä jaksamiseen. Tässä olen ottanut Hyvän työn mittarista tietoa. Suosittelen lämpimästi tutustumaan julkaisuun, joka löytyy myös sähköisenä sivulta SAK.fi/ julkaisut.
Yleisin ongelma työpaikoilla on alituinen kiire ja se, että työnantaja asettaa työn tehokkuuden kaiken muun edelle. Reilut puolet SAK: laisista (56%) tekee töitä olosuhteissa, joita voidaan kuvailla keskinkertaisiksi. Keskinkertaisissa töissä jotkin asiat ovat hyvin ja toiset huonosti, työelämän laadussa on siis paljon vielä kehitettävää.
Työn kuormittavuus koettiin erityisesti epäsäännöllisessä työssä suurena. 0-sopimuslaiset ovat tässä suuressa osassa.
Toistuvat yt-neuvottelut ovat aiheuttaneet sen että, yli 55- vuotiaista reilu viidennes kokee, ettei työnantaja tai työyhteisö enää kannusta työhön jäämistä. Heillä on kokemus että heistä halutaan eroon. Tämä on todella hälyttävä tieto, miten työuria pidennetään tai osaamista saatetaan eteenpäin jos ikäjakauma vääristyy työpaikoilla. Henkinen väkivalta ja väkivallan uhka on lisääntynyt jonkin verran. Kiusaaminen on lisääntynyt työpaikoilla. Syrjintäkään ei ole harvinaista SAK: laisissa työpaikoissa. Neljä kymmenestä on kokenut työpaikallaan syrjintää. Eniten syrjintää on havaittu määräaikaisiin työntekijöihin kohdistettuna . Ikäsyrjintä niin nuoriin kuin vanhempiin on hienoisesti lisääntynyt vuodesta 2012.
SAK: laiset pääsevät työnantajan maksamaan koulutukseen selvästi vähemmän kuin muut palkansaajat. Koulutukseen pääsy on yleisintä kuljetusalalla ja harvinaisinta teollisuudessa. Vakituisia koulutetaan selvästi enemmän kuin määräaikaisia. Koulutukseen osallistuminen on yleistä suurilla työpaikoilla, mutta jää toteutumatta useasti pienillä työpaikoilla. SAK:n tavoitteena on, että kaikkien työntekijöiden ammattitaitoa ylläpidetään koko työuran ajan. Jatko-ja täydennyskoulutuksen tarve kasvaa jatkuvasti, sillä työelämä ja työmarkkinat muuttuvat nopeasti ja työtehtävien vaatimukset kasvavat. Osaava työntekijä on entistä olennaisempi edellytys työnantajan menestykselle. Tämä tuntuu vain työnantajilta tässä ajassa unohtuvan.
SAK:ssa on tehty vuosia tutkimuksia ja ohjelmia työssä jaksamisen ympärillä yhteistyössä liittojen kanssa. Työssä jaksamisen ohjelma on pitänyt yllä keskustelua työhyvinvoinnin merkityksestä niin työntekijöille, yrityksille kuin koko yhteiskunnallekin. Ratkaisevaa on kuitenkin, mitä työpaikoilla tapahtuu. Työn ja työyhteisöön kohdistuvien muutosten hallinta edellyttää yhteistoimintaa ja vastuullisuutta työpaikkatason kaikilta toimijoilta, myös yrityksiltä ja julkisen sektorin työnantajilta. Kilpailukyvyn alttarille ei saa uhrata työntekijöiden terveyttä.
Hyvät ystävät ja ay-toverit
Työssä jaksamisen tukeminen edellyttää myös riittävää henkilöstöä, työntekijöiden ammattitaidosta huolehtimista sekä työntekijöidenkin tarpeet huomioivia työaikajärjestelyitä. Työolosuhteita on mahdollisuus kehittää sopivaksi jokaisen yksittäisen ihmisen voimavaroille ja samalla hyväksyä erilaisuus työyhteisössä. Meillä ay-kentässä toimivilla on työssä jaksamisen esteiden purkamisessa suuri merkitys ja haaste tuleville vuosille.